Ok, kirjoitin viestin uudelleen ja meni jopa perille - luulisin. Kävin syömässä E:n ja J.n kanssa jotain vihannespaloja, eli murua rinnan alle ja johan tyttö rauhoittui. E sai taas kauheat naurukohtaukset kun juttelin sille mun viinimestarin tulevaisuudesta ja J katteli ihan hassusti ku minä vakavissani puhun et haluun sen tilan Italiasta. Kehtasi jopa mainostaa sen oman kaupungin viinitiloja. Ehdon, et muuttaisin sinne. Tää mun flirttailu on ihan kammottavaa. Mielessä vaan vieläkin se perjantainen E:n kanssa... Vaikka ihan kiltisti oltiinkin, ni jotenkin vaan... synkkas.

Äh. Miehet. Naiset. Kaikki.

Ulkona on tosi harmaa päivä, just perfekto nukkumiselle. En vaan enää pysty nukkumaan. Unet on niin ahdistavia ja uuvuttavia, et kammoksuttaa koko ajatus punkkaan menemisestä. Pitäis tietty keskittyä kouluun, on vaan niin pirun... vaikea... mistäköhän se johtuu? Miksei koulu koskaan oo kivaa kun pitäis oikeesti lukea, eikä vaan lounastella kamujen kanssa ruokkiksella tai keskustella syntyjä syviä maikkojen kanssa?