Tänään on ollut ihan mielenkiintoista. Turpa tuhannella mutkalla tietty, pitääpähän olla vaikea.
Hei oikeastaan mulla on tosi paljon kaikkea raportoitavaa, mutta koska ne kaikki asiat on jokseenki monimutkaisia ja omituisia ja mun analysoinneillani muodottomiksi väänneltyjä, etten sittenkään taida vuodattaa tämän enempää. Plus että mä suoraan sanottuna kyllästytän itseäni niin paljon, etten jaksa höpöttää turhia.
Voin kyllä mainita sokeritehtaan, se on taas toiminissa. On syksyolo, mikä on positiivista.
Päivän politiikka vituttaa as usual, mutta tämähän ei ollutkaan poliittinen blogi, että se ketä kiinnostaa voi kai mennä jollekin sellaiselle puhumaan asiasta.
Vaahterat on älykauniita, taiteilijapuoli on mykistynyt.
Alotin tai chin uudestaan, mikä on kyllä kaiken huippu. Energian takia lähinnä. Ja siksi, että en jaksa olla nuhanenänä aina.
Vichyä löytyy, sitä Lidlin hyvää. :)
Niin, ja vitutus on daivitutusta, sitä japanilaista raskaansarjan lajia. En luule, että se vichyllä paranee. Ainakaan tänään.